Martta Kaukomaa

2020.05.04

Martta Elisabet Kaukomaa (o.s. Suominen, 25. lokakuuta 1895 Mynämäki[1]– 1992) oli suomalainen uskonnollinen kirjailija, runoilija ja Vapaakirkon evankelista.[2][3]

Martta Kaukomaa o.s. Suominen syntyi Mynämäessä vuonna 1895[1] ja kasvoi suuressa sisarusparvessa.[4][5] Hänen isänsä oli nahkuri Kustaa Suominen ja äitinsä Vilhelmiina Wallenius.[6] Koti ja kasvuympäristö olivat kristillisiä. Isä piti pyhäkoulua[7] ja äiti lauloi hengellisiä lauluja.[8] Äiti ja isä olivat kotoisin rukoilevaisseudulta.[9]

Varhaisen hengellisen heräämisen[10], sitä vahvistavien kokemusten jälkeen ja rippikoulun käytyään Martta Kaukomaa alkoi kirjoitella lehtiin runoja ja suorasanaisia tekstejä.[11] Hän toimi myös isänsä sijaisena pyhäkoulunopettajana.[7] Kutsumuksensa raamatunopettajaksi hän löysi jo 16 vuotiaana Turun Betel-kirkossa vuonna 1912 saamassaan näyssä.[12][1]

Martta Kaukomaa solmi vuonna 1919 avioliiton Arvi Kaukomaan (1894-1969) kanssa.[13][14] Arvi Kaukomaa vihittiin papiksi 8.1.1919.[15] 1920-luvulla pariskunta vaikutti Vapaakirkossa opettaen Sandössä (Santala, myöhemmin Hankoniemen kristillinen opisto) pidetyillä raamattukursseilla[14] ja Martta Kaukomaan runoja julkaistiin myös Vapaakirkon lehdissä.[1]

1930-luvulla hengeltään ekumeeninen[2] Martta Kaukomaa toimi helluntaiherätyksen seurakunnissa.[14] Vuonna1948 hän siirtyi opettamaan ja johtamaan vapaakirkollisen Naislähetysliiton leirejä Laina Vaismaan kutsusta ja järjesti naistyöntekijöiden kursseja, virkistyspäiviä ja leirejä lähes kolmenkymmenen vuoden ajan.[16] Vuonna 1979 hänelle myönnettiin Suomen Vapaakirkon seurakuntatyöntekijän valtakirja.[17]

Perheenäidin, papinemännän ja seurakuntatyön ohella Martta Kaukomaa julkaisi läpimurtoteoksensa Lauluista ihanin (1942) lisäksi lähes kolmekymmentä teosta runoja ja hartauskirjallisuutta.[14][18] Runojen kirjoittaminen jatkui loppuun saakka[19] Vuonna 1975 ilmestyi teos Kihlajaislahja, jonka Martta Kaukomaa kirjoitti Vilho Rantasen pyynnöstä hengelliseksi testamentikseen.[20][21]

Niin alhaalla kukaan ei kulje, jonka kiteeläinen Iina Karttunen sävelsi[22] Martta Kaukomaan Keikyässä v. 1918 kirjoittamaan ja Suomen viikkolehdessä julkaistuun runoon[23][24], on edelleen suosittu hengellinen laulu. Sitä on viimeksi uudistanut Eija Harmanen SLEY:n laulukirjaan Siionin kanteleeseen.[25] Kirjassaan Kihjalaislahja Martta Kaukomaa jakaa tuon runon pohjana olleen syvästi henkilökohtaisen kokemuksensa.[26][27]

Teoksia

  • Armo ja rauha : runoja. Suomen luth. evank.-yhdistys, Helsinki 1926
  • Salaiset aavistukset : uskonnollisia runoja. Suomen luth. evank.-yhdistys, Helsinki 1927
  • Herran sana tuli minulle. WSOY 1934
  • Iankaikkinen valtakunta : näkemyksiä Danielin kirjasta. Ristin Voitto, Helsinki 1942
  • Lauluista ihanin : tutkielma Korkeasta veisusta. Ristin Voitto, Helsinki 1942, 2. painos Päivä, Hämeenlinna 1976
  • Ei väellä eikä voimalla : ajatuksia Sakarjan kirjasta. Hyvä Sanoma, Helsinki 1943
  • Elävän veden virrat : ajatuksia hengen täyteydestä. Kuva ja sana, Helsinki 1944, 1984
  • Jumalan voima : evankeliumia nuorisolle. Ristin voitto, Helsinki 1944
  • Kansat kaikkivaltiaan käsissä. Evankelioimisliike, Tampere 1944
  • Karitsan tie : halki ajan ja historian Ilmestyskirjan valossa. Hyvä sanoma, Helsinki 1945
  • Voittopalkintoa kohti : kirja monissa ahdistuksissa taisteleville Jumalan lapsille. Kuva ja sana, Helsinki 1945
  • Risti ensin sitten kruunu : ajatuksia Markuksen evankeliumin ääressä. Ristin voitto, Helsinki 1947
  • Hyvän omantunnon liitto. Ristin voitto, Helsinki 1948, 2. korj. ja lis. painos RV-kirjat, Vantaa 1981
  • Kihlajaislahja. Päivä, Hämeenlinna 1975
  • Uusi temppeli ynnä muita Hesekielin näkyjä. Päivä, Hämeenlinna 1977
  • Aamunkoitto korkeudesta. Ari-kustannus, Saarijärvi 1979
  • Olen ihminen. Ari-kustannus, Saarijärvi 1979
  • Olen matkalla : runoja. Päivä, Hämeenlinna 1983
  • Aamusta iltaan : valikoima vuosina 1912-1983 syntyneistä kirjoitelmista. RV-kirjat, Vantaa 1984
  • Aabraham : Jumalan kirkkauden ilmestymisestä Kaldean Uurissa Moorian uhriin ja Ihmisen pojan päivän näkemiseen asti. Pyhiinvaeltajat, Espoo 1986
  • Psalmi 119 : hetkiä erään vanhan testamentin nimettömän pyhän omaelämäkerran ääressä. Pyhiinvaeltajat, Heikinkylä 1986
  • Jeesuksen Kristuksen ilmestys. Suomen yhteiskristillinen raamattukoulu, Kimola 1988

Lähteet

  1. Hämelin Eila ja Rautamäki Vappu: Tienraivaajat : vapaakirkon naiset ilosanoman viejinä Hämeenlinna Päivä 2001 s. 317
  2. Piispa Eero Huovisen saarna Tuomasmessussa 1.4.2018, Helsingin hiippakunta
  3. Syntymävuosi Fennicasta.
  4. Kaukomaa s. 37
  5. Martta Kaukomaa: Kihlajaislahja. Hämeenlinna : Päivä 1975 s. 30
  6. Kaukomaa, Frans Arvi Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. 2017. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 27.4.2020.
  7. Kaukomaa s. 40
  8. Kaukomaa s. 30-31
  9. Kaukomaa s. 31
  10. Kaukomaa s. 32-33
  11. Kaukomaa s. 39-40
  12. Kaukomaa s. 72
  13. Suomen papisto
  14. Hämelin s. 318
  15. Suomen papisto
  16. Hämelin s. 315 318-319, 350
  17. Hämelin s. 372
  18. Martta Kaukomaa tekijähaku Finna.fi. 27.4.2020. Viitattu 27.4.2020.
  19. Hämelin s. 319
  20. Kaukomaa s. 5-6, 141
  21. Armas Hepovirta: Kirjaesittely Martta Kukomaan kirjasta Kihlajaislahja Kultaomena-sivusto. 2013. Viitattu 27.4.2020.
  22. Iina Karttunen: Katkenneelta taipaleelta. Suomen Viikkolehti 1928, 05.04.1928, nro 14-15, s. 115. Kansalliskirjasto. Digitaaliset aineistot. Artikkelin verkkoversio.
  23. Martta Kaukomaa: Maan alimpiin paikkoihin. Suomen Viikkolehti, 26.02.1925, nro 9, s. 68-69. Kansalliskirjasto. Digitaaliset aineistot. Artikkelin verkkoversio.
  24. Hämelin s. 89, 318
  25. Martta Kaukomaa: 202 Niin alhaalla kukaan ei kulje Siionin kannel - evankelinen laulukirja. Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys SLEY. Viitattu 27.4.2020.
  26. Kaukomaa s. 67-68
  27. Hepovirta

Julkaistu alun perin 29.4.2020 osoitteessa: <https://fi.wikipedia.org/wiki/Martta_Kaukomaa>

Sirkku-Liisa Häyhä-Karmakainen et al.