2019.05.24

Yöpöytä on pieni. Sille ei mahdu montaa kirjaa.
 
Yksikin hyvä kirja on riittävä. Sopivan kuiva on oiva unilääke. Liian jännittävä vie yöunet.
 
Sapattikirja lepuuttaa irti arkihuolista. Lukija matkaa huomaamattaan ”Narniaan”.
 
Joskus joku etuilee - on mielenkiintoisempi, tulee kilpailua ja kirjasto kasvaa.
 
Klassikko voi jäädä pöydälle pysyvästi. Etenkin ahdistunut mieli kaipaa tuttua lohduttajaa. Hunajanpisaraa. Virsiä, runoa. Rukiista Raamattua.
 
Yöllä voi tulla uneton aika. ”Jo ennen yön vartiohetkiä minun silmäni tutkistelevat sinun puhettasi.” (Ps. 119: 148)
 
Viimeisenä luettu jää mieleen. ”Yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa.” (Ps. 127: 2)
 
Risto Syrjä